MILLAINEN ELÄIN ON VUOHI

Tiettävästi vanhin lypsettävä kotieläin on vuohi. Pujopartainen, pitkäkarvainen ja tuiki itsepäinen olento, joka on seurannut ihmisiä vuosituhansia. Varhaisin asutus – n. 4700 v.eKr – on ajoitettu radioaktiivisen hiilen avulla nykyisin Irakin tienoille. Sieltä o n löydetty mm. erään vanhan vehnälajin siemenien ja sirppien lisäksi jäänteitä vuohista. Asujaimisto oli juuri siirtynyt keräilytaloudesta tuotantokauteen. Vuohi antoi sille maitoa, voita, juustoa ja lihaa. Vaatteksi taljoja ja pukki karvoistaan aineksia jopa köysiin – joilla ehkä kiinnitettiin aloilleen myös pahankurisimmat pukarit. Vuohet kun olivat muinoin vallan vaikeasti kesytettäviä. Nämä sarvien sankarit elivät laumoissa. Joikaisella oli vuorollaan tarkka vartiointitehtävä, josta ei auttanut kopsutella karkuun. Kun vaara uhkasi, se kerrottiin heti äänellä, joka varmasti kuului.

Vuohien anti on runsas ja laadukas. Niiden maito on hyvin lähellä lehmänmaitoa, mutta poikkeaa siitä mm. siinä että vuohenmaitoa voi nauttia myös osa maitoallergiaa potevista. Vuohenmaodosta valmistetaan monia hienonmakuisia herkkuja. Jokainen tietää vuohenjuuston – Kreikan- kävijät ainakin feta-nimisenä. Vuonojen Norjassa tuotetaan ruskeata mesjuustoa, joka on makeahko, hieman toffeelle vivahtava ja kiinteä.. Vuohenliha on vähärasvaista ja erittäin hyvää. Maultaan se muistuttaa aika lailla peuranlihaa ja sopii kaikkeen ruuan valmistukseen. Vuohen vuodan voi muokata kuten lampaankin ja käyttää sitä kodin komistukseen. Lisäämällä vuohenkarvoja lampaanvillaan saadaan tosilujaa sukka- ja kinnaslankaa.

Herkkusuut voivat loihtia vuohenmaidosta iloja suulle ja vatsalle. Kotisuomalaiset arkiruuat saavat vuohenmaidosta aivan uutta pontta ja puhtia. Esimerkiksi kalakeiton liemenä samoin kuin silakka- ja jauhelihalaatikossa munan mukana se virkistää mauta erityisen meheviksi. Vuohenmaidosta on helppo valmistaa myös viiliä, jogurttia ja rahkaa.

Vuohi otetaan lemmikiksi ta tuotantoeläimeksi. Olipa syy kumpi tahansa, vuohen tuominen kotiin on aina monisarvinen juttu ja vaatii tarkkaa harkintaa. Ihmisen toverina vuohi on hyvin nokkela, älykäs, seurallinen ja uskomattoman kiinnostunut kaikesta.

Vuohi on kiipeilijä. Jos annat sen kasvaa vallattomaksi, se hyppää vaikka autosi konepelliille maailmaa katselemaan. Isot kivet, kalliot ja kaikenmoiset portaat, jopa tikkaat, lumoavat sen.

Vuohen asumuksen tulee olla lämmin, kuiva ja vedoton. Sellaiseksi sopii navetta, talli tai muu hyvin rakennettu eläinsuoja. Ulkonan laitumella vuohen on päästävä myös varjoon, joten sille on pystytettävä katos ellei sitä ennestään ole. Näin se saa siimeksen liialta auringolta ja turvan sateelta.

Vuohta on hoidettava kuin pientä lehmää. Sen ruokavalio on sama kuin näiden maitoeläinten. Lehmän tavoin se vaatii tuottamaansa maitomäärää nähden energiaa, samalla laillla valkuiaisrehua ja myös yhtä paljon rehuyksikköjä. Satujen kuvaukset vuohista, jotka tulivat toimeen vaikka vaarin piipputupakalla tai lasten keräämillä lehdeksillä ja ruohotupuilla, ovat silkkaa tarinaa. Niitä ei vastuuntuntoinen vuohenkasvattaja edes muistele. Vuohen ruokavaliosta saat tarkaa tietoa alan ammattilaisilta ja neuvontajärjestöiltä.